Miksaajalle kenkää!

Lopultakin meidän kyvytön äänittäjä-miksaajamme pääsee pakon edessä ansaitulle lomalle. Eikä takaisin tartte välttämättä tulla. Suomeksi sanottuna siis orkesterimme demoprojektiin on löytynyt asiansa osaava ulkopuolinen apuvoima:

(-taddadadaadadaa!-)

Severi.

Samainen herra siis, joka joskus taannoin orkesterin harjoituksissa pianoineen ja trumpeteineen vieraillut on. Samainen herra, joka meille kaikille muutenkin jo entuudestaan tuttu on. Miksi mennä merta edemmäs kalaan? Ok, klisée on, mutta totta kuitenkin.

Potentiaalisia tarjokkaita meillä oli kolme, joista kahta haastateltiin tehtävään oikein suurennuslasit kourassa. Molemmat voitti, mutta Severin kanssa homma hoituu huomattavasti pienimmällä vaivalla & rahalla. Työhön käydään todennäköisesti heti, jahka uudenvuoden rakettihöyryistä on selvitty. Sitten siis lisää asiasta ja asian vierestä.

Das Demotusch.

Eiliset treenit käytettiin pääasiassa strategiseen palaveeraukseen. Taannoisen Sarkolan jättiläissukseen rohkaisemana aikomuksenamme on nyt ottaa ulkoiset apuvoimat käyttöön ja tuunata orkesterille oikein mallikelpoinen ja ennenkaikkea kuuntelukelpoinen promodemo-äänite. Omat taidot kun eivät tuollaiseen työstämiseen näköjään riitä, vaikka ehkä kalustoa löytyykin.

Demolle valikoitiin neljä biisiä, eikä valinnan suorittamiseen tarvittu sen enempää nyrkkejä tai nuijia, kuin kutitustupsuja tai kenkälusikkaakaan. Ettäniinku valinta oli helppo ja yksimielinen. Demolle tulee siis seuraavat neljä kappaletta ja juurikin tässä nimenomaisessa järjestyksessä:

1. Pendoliinolla Tikkurilaan
2. Tyttöjä ja käsipohjaa
3. Aikuisuuden merkki
4. Petanque

Niin niistä ulkoisista apuvoimista... Tehtävään pestattavaksi äänittäjä-miksaajaksi meillä on jo pari-kolmekin ehdokasta, mutta kerrotaan nimiä sitten, jahka herrain itsensä kanssa on asiasta keskusteltu. Tarkoituksenamme on aloittaa nauhoitukset niin nopeasti, kuin suinkin, joten kun nyt lupaan palata asiaan pian, niin uskon tällä kertaa myöskin tarkoittavani sitä.

Siispä palataan asiaan pian! :D

Maailmanvalloitus aloitettu.

Voittajafiilis. Aivan täydellinen voittajafiilis. Ja voittajan on helppo hymyillä. Ja hymy on nyt herkässä. Olemme voittajia, kuninkaita, parasta A-ryhmää ja pelastamme suomen musiikkielämän ja Manse-rockin maineen, sekä hyväntuulisellä hittivyörytyksellä saatamme koko kansakunnan hymyämään poistaen suomalaisen kansallismasennuksen. Mitähän vielä muuta...?

Eli soitimme siis perjantaina orkesterin ensimmäisen keikan ja se meni niin sanoaksemme "putkeen". Sarkolan työväenpalatsin juhlasaliin pakkautunut yleisö oli vähintäänkin haltioissaan. Naisväki intoutui jopa tanssimaan biisien tahtiin. Uskomaton suksee, kerrassaan. Seuraavana vuorossa on kunnollisen demon tekeminen, siihen tulemme pestaamaan ulkopuolisia apuvoimia lopputuloksen onnistuneisuuden takaamiseksi. Sillä kuten tiedätte, jos olette noita mikseri.netin versioita kuunnelleet, niin orkesterin oma kyky nauhoituskaluston käyttämiseen on jotakuinkin heikonlainen.

Ja mikä tärkeintä, logokin valmistunee lähiaikoina. Se tulee olemaan teennäisesti hymyilevä, viiksekäs piparkakku. :D

No kyä ny kulukee!!!

Ihan tässä aluksi esitettäköön pieni, mutta sitäkin pippurisempi anteeksipyyntö kaikille teille tuhansille faneille, jotka niin innokkaina odotatte uusia uutisia suurista idoleistanne. Siis meistä. :D Sitä kun on tuolla työelämässä olevinaan niin kiire, ettei muka ehdi edes blogia pävittämään... Joopajoo, uskoo ken haluaa. Välillä vähän laiskottaa.

Treenirintamalla tosin ei ole laiskoteltu. Bändi on jotakuinkin keikkakunnossa. Ja nyt se keikkakunto sitten testataan. Bändi on tilattu Sarkolan työväenpalatsin banquét-iltaan (vai miten se nyt oikein kirjoitetaan?) soittamaan kutsuvieraille ja VIP-yleisölle parin viikon päästä. Ja sikäli, kun tuosta koitoksesta hengissä selvitään, niin hankkiudutaan keikalle myöskin ihan tavallisen rahvaan pariin. Elis siis ihan oikeesti ihmisten ilimoille, muuallekin kuin basistin olohuoneeseen... Muutama keikanbuukkausnauhoite tarttee vielä sitä ennen tehdä, ja ne otetaan työn alle heti tuon Sarkolan tykityksen jälkeen.

Eilen vedettiin viimeksi keikkasetti läpi ja kuulostettiin niin hyvältä, että melekein kastui omatkin housut. Että niin on mojovaa tavaraa tulossa. Ettepä oo turhaan ootelleet. :D

Matemaattisesti heikkolahjainen orkesteri.

Taitaisi nyt tulla muutama tunti matematiikan tukiopetusta tarpeeseen. Orkesterimme laskukaavan mukaan 13 kertaa 3 minuuttia tekee yhteensä 1 tunti 9 minuuttia. Koko lailla mielenkiintoinen lopputulos...

Eli siis soitimme eilen ensimmäistä kertaa keikkasetin läpi, niinkuin tässä taannoin uhattua tuli. Kaikennäköiseen nysväämiseen tuhraantui siis aivan liian paljon aikaa. Mutta eipä tuosta nyt niin kovin huolissaan kannata olla, kyllä se siitä, treeniä, treeniä... Tärkein, kovasti kiviä sydämeltä ja apinoita niskasta poistava huomio oli se, että keikkasetti toimii kuin junan vessa. Biisivalinnat ja niiden järjestys ovat kyllä perin juurin onnistuneet. Tää puketti kun hiotaa kuntoon, niin johan pomppas ("Johan pomppade"), sanonpa vaan...

Ei mulla muuta. Palataan.

Paluu unholasta.

Ihan vaan tiedoksi kaikille, että olemme edelleenkin olemassa. Vahvempina kuin koskaan jopa, sanoisin! Sitä kun on vaan jotenkin tullut (puolivahingossa?) sen verran vanhaksi, ettei enää ihan vähässä kummassa jaksa muistaa/vaivautua kirjoittamaan tänne...

Muttaettäsiis... Silläkin uhalla, että toistan jälleen itseäni, voisin jälleen kerran väittää, että Loppukevennysleirissä on nyt viime aikoina päässyt sattumaan ja tapahtumaan vallan enämpi, kuin vielä koskaan kuunaan ikuna!

Ensiksikin, Nekalan paskaiset, homeiset ja koko lailla epämiellyttävät kellariluolat ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Otimme ja menimme kera bluesherrain muuttamaan ihan alan luolaan. Orkesterimme treenaa siis vastedes Tampereen matkiksella SOUND INN -firman vuokralaisina. Täydellisesti äänieristetyt treenikämpät, kulunvalvonta, pienet lahjukset, sekä meidän tapauksessamme myös melekoisen heleppo hinta. Sopii olla kateellisia, jos haluatte, on nimittäin aihettakin tällä kertaa!

Pitäiskö myös mainita sananen musiikista? No jos kertois vaikka sen, että viime aikoina olemme tehneet sellaisen huomion, että tässähän on tainnut pirulauta tulla aikojen saatossa treenailtua ihan niinku isosti paljon! Orkesterin soitto alkaa nimittäin pikkuhiljaa kuulostaa niin pirun hyvältä. Edes treenitauot eivät enää syö tatsia, vaan soitto kulkee aina ja biisit kuulostaa hyvältä. Jopa ne muutamat perinteiset "ongelmapalat" ovat viimeisten parin viikon aikana osoittaneet huomattavan reipasta toimivuutta! Onko se nyt pirulauta niin, että tässä pitäis ihan oikeesti alkaa miettimään sitä keikkailua? Sovittaisko, että me koetetaan tässä viikon-parin sisällä soitella läpi keikkasetti ihan vallan järjestyksessä ja kokonaisuudessaan? Mie kerron sit sen jälkeen tarkemmin, että missä (ja milloin) mennään... :D

TA-DAA !!!

Ei voi olla totta! Uskokaa tai älkää, mutta mikseristä löytyy nyt kolme uutta biisiversiota! "Petanque", "Kuumaa vettä kehiin" & "Kadonnut maailma" tarttuivat lopultakin tuossa maanantaiehtoolla digitaalinarulle. Biisejä kuunneltaessa voi helposti & hyvillä mielin huomata, että bändi sentään yrittää kehittyä, mutta äänittäjä-miksaaja ei. Eli stereoraidoitus ei vieläkään ottanut onnistuakseen ja äänenlaatu on muutenkin sieltä ja syvältä...

Saksanmaan tuliaisten ihastelua tuli samalla kertaa myös jatkettua. Janin viiskielinen funk-ihmekone on nyt lopultakin täydessä iskussa ja sen innoittaman lopputuloksen voi helposti kuulla "Kuumaa vettä kehiin" -biisissä. Jotenkin tuppaa pukkaamaan sellaista kutinaa hanuriin, että vastaisuudessa orkesterin biiseissä saatetaan tulla kuulemaan kohtuullisen rapsakoita bassosooloja. Mene tiedä.

Munarikasta pääsiäistä ja silleen.