Täst se lähtee.

Ensin sen piti olla jo joulukuun alussa, mutta sitten vähän neuvoteltiin ja päädyttiin päivämäärään perjantai 4.3.2011. Hyvää kannattaa odottaa...

Bändillä on siis keikka (WUHUU!) ja lisääkin sopinee odottaa, verkkoja on rutkasti vedessä.

Olemassaoloilmoitus.

Atsispuh (se on hupsista toisinpäin). Onpahan päässyt vierähtämään tovi edellisestä postauksesta. Nooh, korjataan tämä virhe ja todetaan, että olemassa ollaan, edelleenkin.

Orkesteri on jatkanut vanhaan malliin työskentelyään kaikenlaisen gloorian saavuttamiseksi ja musiikillisten ilojen tuottamiseksi. Kesälomien lusimisen jälkeen tartuttiin jälleen ahkerasti lapioon ja tulostakin on taas saatu aikaiseksi. Keikkasetti on hiottu siihen kuntoon, että jopa orkesterin kitaristi & laulusolistikin ovat jo jonkinasteisissa puheväleissä. Eli homma toimii, perkules. Tämän lisäksi on hieman hahmoteltu akustista keikkasettiä ja soviteltu biisejä ko. tarkoitukseen sopivammiksi. Suunnitelmissa on myös vierailevan viulistin käyttäminen akustisissa seteissä, kunhan nyt vaan joskus onnistuisimme osumaan treenikämpälle yhtäaikaa hänen kanssaan... Viime aikoina ilmassa on ollut myös pientä hapuilua uuden biisimateriaalin työstämiseksi, lopputulos kuullaan sitten joskus.

Nyt sitten tarttis alkaa myymään itseään hieman tähänastista tehokkaammin, että pääsis taas vaikka keikallekin. Parit verkot on jo laskettu, mutta toistaiseksi tulos on ollut laihanlainen. Toivoa sopii kuitenkin, että asiaan tulee pikapuoliin muutos!

Tässäpä nämä tärkeimmät. Palataan.

Kaunis mies jos oisin...

...vuan kun en oo. Joten on pakko poseerata.

Eilen leikimme siis valokuvauksellisia. Yllättävän tuottoisan session aikana tuli sitten napsaistua jokunenkin popuskottava rockposeeraus ja vieläpä oikein ammattitaitoisen valokuvaajan toimesta.

Ohessa näytekappale tulevista promokuvista, lisääkin on vielä luvassa lähiaikoina, jahka photoshoppaaja saa runnottua otokset riittävän tuhdin apinasuodattimen läpi.

Kuvaaja Samu Hintsa http://samuhintsa.pictures.fi

Juhlava hetki!!!

Rummut pärisee ja pasuunat pauhaa. On tullut aika saattaa lapsi maailmalle. On tullut aika tunkeutua kansalaisten kuuloelimiin ja jäädä sinne soimaan. On tullut aika saada jalat vipattamaan ja naamat hymyämään. On tullut aika kesäfiiliksen ja popuskottavan rockmusiikin.

Demobiisit on nyt siis kuunneltavissa myspacessa. Huraa.

Se on siinä, tai jotain!

Nyt vois niinsanotusti piirtää ristin seinään! Eli kyllä kai se demo nyt sitten kaiken jälkeen kuitenkin valmistui. Osa painimisista tosin jäi painimatta ja kitarasaundi pieree niinkö teiniperkele, mutta olemme silti lopputulokseen vallan tyytyväisiä. Demo lähtee nyt levitykseen niin keikkapaikoille, kuin tarkkaan valikoiduille levy-yhtiöillekin. Julkaisemme sen lisäksi vielä kuluvan viikon aikana niin mikserissä, kuin myspacessakin.

Uujeah. Kiip oon rokkin!

*otsikko sensuroitu*

Ihan vaan nopeana tilapäivityksenä mainittakoon, että mistään ei tuu mitään. Jokainen voi sitten nokkelasti päätellä, että mitä nimenomaista prokkista tämä saamattomuus koskee. Perkele.

Persekarvaa, studiopäiväkirja osa 6.

Demoprokkis alkaa olla pikkuhiljaa siinä vaiheessa, että bändi tuntee olevansa miksauspainissa varsin vahvasti voiton puolella. Paitsi että Pendoliinon ekan säkeistön & ekan kertsin laulussa on hitunen persekarvaa. Pitää varmaankin harkita, että tekisikö asialle jotain. Muuten kaikki onkin sit ihan ältsin kivasti.

Jäämme odottamaan harkinnan tulosta ja harkinnan tuloksen mahdollisesti aiheuttamaa tulosta.