Niinpä. Naamat tutuiksi vaikka väkisin. Olimme jokseenkin yhtä mieltä siitä, ettei näitä naamavärkkejä tulisi näyttää oikeastaan kenellekään, mutta päädyimme sitten kuitenkin ottamaan riskin. Eli saattakaamme näin naamataulumme framille odottelemaan julkisia osumia:
Eilen menimme treenaamaan jälleen. Emme soittaneet päiväkotisetää. Ei uskalla vielä. Aiotaan kyllä palata astialle myöhemmin, jahka olemme keränneet lisää itseluottamusta...
Cubasen haistelemista aloitettiin ja haistelemisen aloittamiseksi se myös jäi. Tulokseksi saatiin lähinnä harmaita hiuksia (paitsi Tommi, joka sai harmaita parta-, selkä-, maha- ja jalkakarvoja). Jotakin henkimaailman tai niiden aikaisemmin mainittujen joulutonttuagenttien piilottelemaa namikkaa tahi härpäkettä ei saatu kohdilleen ja nauhoitusyritysten tuloksena oli lähinnä pölynimurin huutoa muistuttavaa huminaa, jonka alta kuului hiljaista, etäisesti musiikkia muistuttavaa äänitapettia. Uusi yritys ehkä jo ensi viikolla. Sitä ennen tarvinnee jälleen kerran viritellä skype-konsultaatioistuntoa tuonne Tukholman suuntaan. Eli Loppukevennys-nauhoitteita ei sitten edelleenkään ole tarjolla, pahoitellaan nyt sitten sitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
aivan on ihania kuvia :D.
Loistavia treenihetkiä täältä Tukholman suunnalta. Suosittelen edelleen ulkoisen äänityslähteen käyttämistä sen kannettavan sijaan. Kannettavat on melko jees musiikin editoinnissa, mutta äänityksen kanssa sisäisellä äänikortilla on omat ongelmansa.
Ja mainos:
http://incrediblejens.blogspot.com/
Lähetä kommentti